Vastuullinen kuvataidekoulu

Espoon kuvataidekoulu on kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos. Koululle luovutettiin OKKA-säätiön myöntämä oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti keväällä 2023.
Logomerkki, jossa vihreä köynnöskuvio ja teksti "Kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos".
Espoon kuvataidekoulun installaatio “Mahdollisuus” Kuvataidekoulujen liiton juhlanäyttelyssä Kaapelitehtaalla vuonna 2017 koostui kaatuneen puun juurakosta, johon lähes tuhat oppilasta muovaili savesta versovan siemenen. Kuva: Mari von Boehm

Espoon kuvataidekoulu – kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos

Mitä vastuullisuus kuvataidekoulussa tarkoittaa? Vastuullisuus on avainasia, joka heijastuu monella tasolla kuvataidekoulun toiminnassa. Lukuvuositeemat ja jatkuva kehittämistyö kertovat sitoutumisestamme vastuulliseen toimintaan. Sivistyksen ydin on ymmärrys vastuustamme toisia ihmisiä ja maapallon muita lajeja kohtaan, ja tämä näkyy kaikessa mitä teemme.

EKOLOGINEN kestävyys: Kuvataidekoulun toiminta pyrkii mahdollisimman vähän kuluttamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Kuvataidekoulun toiminta tukee lasten ja nuorten kestävää ympäristösuhdetta.

TALOUDELLINEN kestävyys: Kuvataidekoulun tavoitteena on olla erilaisista taustoista tulevien espoolaisten lasten ja nuorten ulottuvilla, samalla kun se tarjoaa työntekijöilleen kestävän työpaikan.

SOSIAALINEN kestävyys: Kuvataidekoulussa voivat kohdata erilaiset ihmiset saman arvoisina. Kuvataidekoulussa pyritään tukemaan lasten ja nuorten itsetuntoa ja toimimaan hyvää yhteishenkeä luoden.

KULTTUURINEN kestävyys: Kuvataidekoulu on kulttuurisen kestävyyden keskiössä kohtaamispaikkana taiteen äärellä. Kuvataidekoulun opetuksessa käsitellään laajasti visuaalista kulttuuria ja tarkastellaan sen historiaa ja nykyisyyttä tutustuen erilaisiin kulttuureihin ja niihin liittyviin ilmiöihin.

Kuvataidekoululaisten hahmot ovat muodostaneet lähimetsään kylän, jossa on erilaisia asumuksia, joissa pohdittiin mm. suojan rakentamisen syitä ja taitoja. Materiaaleina hahmoissa käytettiin muovailuvahaa, joka edelleen kierrätettiin uudelleen käyttöön tämän jälkeen, sekä luonnonmateriaaleja, ilman mitään luokasta tuotuja kiinnitysaineita. Kuva: Mari von Boehm

Kestävyyden polku kuvataidekoulussa

Espoon kuviksella on jo reilun puolen vuosikymmenen ajan pohdittu kestävyystiimin johdolla, mitä kaikkea vastuullisuus kuvataidekoulussa tarkoittaa. Vuonna 2016 valmistui Kestävä kuvataidekoulu -ohjelma ja keväällä 2023 saimme OKKA-säätiön myöntämän Kestävyyssertifikaatin.

Vastuullisuuden pohtiminen kuvataidekasvatuksessa ei ole kuvataidekasvatuksessa uutta. Yli 40 vuotta toimineiden kuvataidekoulujen toiminta-ajatukseen on alusta asti kirjattu hienoja vastuullisia ajatuksia:

  • taidekasvatus kuuluu kaikille, eikä pääsykokeita järjestetä
  • haluamme rakentaa elinikäisen taidesuhteen
  • kohtaamme joka viikko kuviksessa taiteen äärellä ja pohdimme elämän pieniä ja suuria kysymyksiä – olemme mukana luomassa kulttuuria
  • lähtökohtana on empatiakyky ja vastuun kantaminen toisista elollisista

Kuvataidekoulun arvopohja näkyy ulospäin muun muassa materiaalien ja teemojen valintoina, yhteisenä suunnitteluna, tutkivan oppimisen projekteina, oppilaiden ja ympäröivän maailman kohtaamisena sekä tehdyssä taiteessa. Näyttelyt ovat taidekasvatuksen näkyväksi tekemistä. Niiden myötä kuvataidekoululla on mahdollisuus olla kantaaottava ja taidekasvatusta uudistava yhteiskunnallinen osallistuja.

Koko kuviskoulun henkilökunta pitää tänä päivänä tärkeänä tehtävänä vastuullisen elämäntavan rakentamista yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Kestävyyssertifikaatin saaminen ei tarkoita pysähtymistä, vaan se haastaa meidät kehittämään vastuullista ajattelua ja toimintaa edelleen.

7–8-vuotiaat oppilaat muotoilivat lähimetsässä luonnonhaltijoita puihin ja kiviin. Tässä kaksi oppilasta tulkkaa muille ryhmäläisille luonnonhaltijan juttuja. Kuva: Mari von Boehm

Vastuullisuutta taiteen äärellä

Kuvataiteessa tulee esiin monta luontevaa näkökulmaa vastuullisuuteen. Tunneilla työskennellään materiaalien kanssa, joten voimme yhdessä havainnoida ja pohtia niiden luonnollista alkuperää ja koko elämänkiertoa. Joskus voimme työskennellä myös ilman materiaaleja, vaikkapa tilan tai äänen keinoin.

Median täyttämässä maailmassa visuaalisen kulttuurin lukutaidon harjoittelu on tärkeää. Lähiympäristössä työskentelemällä vahvistamme omaa suhdettamme paikkaan ja yhteisöön. Voimme myös tehdä ympäristö- ja yhteisötaidetta.

Pienetkin lapset voivat tutkia eri aikojen taidetta ja oppia sen merkityksestä aikansa yhteiskunnassa. Tarkastelemme myös nykytaiteen käsitteellisyyttä ja pohdimme arvokysymyksiä ikätason mukaan. Tutustumme ja osallistumme taiteen traditioon, ja voimme itsekin vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin visioimalla mahdollisia tulevaisuuksia.

Samalla kun harjoittelemme piirtämistä, maalaamista, muotoilua, veistämistä tai kuvaamista, otamme teemojen ja aiheiden myötä erilaisia näkökulmia maailmaan. Harjoittelu onkin paljon enemmän kuin pelkkää tekniikkaa! Työskentelemme ryhmässä ja harjoittelemme kunnioittamaan toistemme ajatuksia, erilaisia ihmisiä ja muita elollisia.

Kuva: Pasi Autio

Taiteen ihanuus on siinä, että se ei ole suorituskeskeistä eikä se vaadi kuluttamaan niin kuin hektiseltä vaikuttava maailma ympärillä. Voidaan pysähtyä ihmettelemään ja tutkimaan erilaisia asioita omien aistien avulla ja tehdä omia tulkintoja niistä. Taiteen äärellä uskalletaan pohtia ja keskustella yhdessä.

Yhteisvoimin voidaan tehdä myös ulospäin näkyviä ajatuksia herättäviä asioita, esimerkiksi arvojen pohdiskelua esiin tuovia teoksia. Uskomme, että osallisuus luo välittämistä ja vastuullisuutta.

Teksti: Mari von Boehm

Kuvataidekoulun kevätnäyttelyssä 2023 kauppakeskus Ainoassa yleisö sai osallistua teokseen "Elonkirjo". Koulun nurkissa pyörineistä kierrätyspapereista syntyi valtava värityskuvakartta, joka kuvasti eri eliölajeja. Näyttelyvieraat saivat antaa mielikuvitusmaailmalle värit ja samalla pohtia lajien monimuotoisuuden tärkeyttä.

Värityskuvakarttaa verrattiin oikeaan maailmaamme, jossa tarvitaan runsaasti erilaisia ja toisiinsa yhteydessä olevia elinkelpoisia alueita. Muistutimme näyttelyssä, miksi lajien kirjo on niin tärkeä ekologisen tasapainon kannalta ja jaoimme vinkkejä, miten jokainen voi itse suojella monimuotoisuutta. QR-koodin avulla kävijät saattoivat myös lahjoittaa rahaa luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Kuva: Mari von Boehm